Itsemyötätuntoa voidaan määritellä monin eri tavoin, joista maanläheisin on mielestäni ystävällinen ja lämminhenkinen suhtautuminen itseensä. Käytännössä tämä tarkoittaa samanlaista suhtautumista, jonka soisit hyvälle ystävälle sekä myötä- että vastoinkäymisten hetkellä. Myötätuntokeskeisessä psykoterapiassa itsemyötätuntoa määritellään seuraavanlaisesti: ”Myötätunto on kyky huomata kärsimystä itsessään ja muissa (askel 1), yhdistettynä haluun ja kykyyn lievittää tätä kärsimystä eri keinoin (askel 2).” Tämä voi kuulostaa abstraktilta, joten mietitään asiaa tarkemmin esimerkin kautta. Kuvittele, että hyvä ystäväsi on tehnyt virheen töissä, josta aiheutui jonkin verran harmia. Virhe on korjattu ja asia sinänsä hoidettu, mutta ystäväsi paha olo tapahtuneesta ei ota laantuakseen. Miten suhtautuisit ystävääsi tällä hetkellä? Huomaisitko hänen pahan olonsa (askel 1), jonka jälkeen ehkä kertoisit kaikkien tekevän virheitä, kertoisit jostain omasta töppäyksestäsi vuosien varrelta lievittääkseen ystäväsi syyllisyyttä, pyytäisit häntä lenkille tai jotain muuta? Tämän jälkeen saattaisit vielä auttaa häntä näkemään, mitä hänen kannattaisi tehdä toisin jatkossa, jotta virhe ei toistuisi (askel 2). Kuvittele seuraavaksi itsesi ystäväsi saappaisiin. Miten suhtautuisit, jos virhe olisi tapahtunut sinulle ja sama ikävä olotila seuraisi sinua varjona? Huomaisitko silloin kärsiväsi (askel 1) jonka seurauksena pyrkisit auttamaan itseäsi (askel 2), esimerkiksi keskustelemalla asiasta ystävän kanssa, menemällä salille, käymällä asiaa läpi rakentavasti omassa mielessäsi tai tekemällä jotain muuta mikä tukee sinua? Vai jäisitkö kiinni itsekritiikin, syyllisyyden, häpeän tai pahoinvoinnin kierteeseen? Hyvin monella vastaus kallistuu itsekritiikin, syyllisyyden ja pahoinvoinnin puolelle itsensä kohdalla. Tämä pelkistetty esimerkki tekee tärkeän asian näkyväksi: Useimmille myötätunnon osoittaminen muita kohtaan on helpompaa kuin itselleen. Samalla tiedämme, että myötätuntoinen suhtautuminen muihin ja itseensä on hyvin hyödyllistä. Tulemme palaamaan itsemyötätunnon vaikutuksiin ja hyötyihin seuraavan blogipostin yhteydessä. Tässä vaiheessa haluan kuitenkin kysyä, miten sinä reagoit virheiden, vastoinkäymisten tai muutoin pahoinvoinnin iskiessä. Oletko itsesi alasampuja vai auttaja? Toivon kaikkea hyvää sinulle. - Ronnie
1 Comment
Hei ja lämpimästi tervetuloa itsemyötätunto-blogiin. Tulen tässä jakamaan itsemyötätuntoon liityviä ajankohtaisia ajatuksia, tutkimustuloksia, harjoituksia ja vinkkejä kanssasi.
Toivon, että tästä tulee mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kanava, sekä minulle aiheen tuojana että sinulle lukijana ja mahdollisesti kommentoijana. Tästä uusi seikkailu alkaa ja haluan kutsua sinut mukaan syventymään itsemyötätunnon maailmaan. Ystävällisin terveisin, Ronnie |
AuthorHei ja tervetuloa sivuilleni! Nimeni on Ronnie Grandell, olen laillistettu työterveyspsykologi ja johtajuuscoach, joka on erikoistunut myötätunto-keskeiseen työskentely-otteeseen. Toimin työterveyspsykologina ja coachina Lääkärikeskus Mehiläisessä ja pidän myös yksilöohjausta etäyhteyksien kautta. Erikoisalani on työskentely ihmisten kanssa, jotka kamppailevat stressin, uupumuksen, ahdistuksen ja ihmissuhdeongelmien kanssa. Vuosien varrella olen myös sparrannut johtajia, asiantuntijoita, urheilijoita ja muusikoita suorituskyvyn nostamisen ja elämästä nauttimisen merkeissä. Asun Kaarinassa vaimoni ja poikani kanssa. Archives
April 2020
Categories |